Eläköön Itämeri - Kosteikot kunniaan
17.6.2026
Rotarit järjestävät Helsingissä Silakkasoudun aina lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina, kun Silakkamarkkinoiden avajaiset. Tänä vuonna on jo 14. Silakkasoutu.
Joka vuosi esillä on myös joku teema, jonka vaikutuksesta Itämeren tilaan osallistujien olisi hyvä tietää. Tänä vuonna teemana ovat kosteikot.
Mitä kosteikot oikein ovat, miksi ne ovat tärkeitä?
Maassamme on ollut runsaasti luontaisia kosteikkoja, kuten soita. Ne ovat toimineet tärkeinä vesivarastoina, mutta suuri osa niistä on kuivatettu maa- ja metsätalouden käyttöön. Tästä on seurannut runsaita tulvia sekä tulvavesien mukana ravinteiden kulkeutumista järviin ja Itämereen. Kosteikkojen rakentaminen on tärkeää luonnon ennallistamista. WWF Suomi on rakentanut ja kunnostanut monia kosteikkoja yhteistyössä yksityisten maanomistajien kanssa. Kosteikoista hyötyvät sekä paikalliset maanomistajat että luonto. Kosteikkojen avulla hidastamme luontokatoa ja lisäämme luonnon monimuotoisuutta.
Kosteikot ovat luonnon aarreaittoja, jotka kuhisevat elämää. Niissä on runsas kasvisto, joka tarjoaa ravintoa ja elinympäristön monille eläinlajeille, kuten kosteikkolinnuille. Niitä uhkaa pesimiseen ja ruoan hankintaan soveltuvien ympäristöjen väheneminen. Arviolta yli 40 % maapallon kasvi- ja eläinlajeista on eri tavoin riippuvaisia kosteikoista. Monet näistä lajeista ovat uhanalaisia. Kosteikkojen runsas kasvillisuus toimii myös tehokkaana hiilinieluna.
Kosteikot torjuvat tehokkaasti vesien rehevöitymistä, sillä ne imevät vettä pesusienen lailla ja estävät näin veteen liuenneiden ravinteiden etenemisen.
Kosteikkoja rakentamalla ja kunnostamalla autamme myös järviä ja jokia, joiden kautta ravinteet pääsisivät muutoin rehevöittämään Itämerta. Pelloilta ja mesistä valuvat ravinteet, etenkin typpi ja fosfori, ovat vesikasvien lannoitteita, jotka aiheuttavat rehevöitymistä. Se on ongelma sekä järvissä että joissa, mutta etenkin Itämeressä, johon laskee yli 250 joen valumavedet. Ongelma näkyy etenkin loppukesällä runsastuneena sinileväpuurona.
Kun rakennamme veden virtausta hidastavan kosteikon, on rehevöittävillä aineilla aikaa laskeutua kosteikon pohjaan. Täältä ne imeytyvät vähitellen kasvillisuuteen ja rehevöityminen siirtyy kosteikkoon, eikä Itämereen. Tutkimuksissa on todettu, että kosteikko voi pidättää jopa 90 % veden mukana kulkevista maa-aineksista, ja niiden sisältämistä ravinteista.
Kosteikolla on toinenkin hyöty. Ne pystyvät varastoimaan suuria määriä vettä ja tasaavat näin tulvahuippuja. Kuivina aikoina ne toimivat puolestaan vesivarastoina. Näillä seikoilla on merkitystä maanviljelijöille. Rankkasateiden ja lumien sulamisen aikaan vesi kerääntyy kosteikkoon, eikä jää pelloille. Ilmastonmuutoksen myötä tämä on tärkeää, sillä rankkasateet ja kuivuuskaudet tulevat ennusteiden mukaan yleistymään.
(Yhteenvedon on laatinut biologian ja maantiedon opettaja (eläk.) Juha Kuronen, Helsingin Koillinen rotaryklubi. Lähde: WWF Suomi, wwf.fi)
Kosteikot ovat ajankohtainen teema kaikkialla!
https://www.wetlandatlas.org/en
https://varmdoskargard.se/page/wetland
Ilmoittaudu Silakkasoutuun tai Silakkapatikkaan heti
Viimeinen ilmoittautumispäivä on jo 6.9.2026!
Auta meitä auttamaan – kosteikkoja tarvitaan lisää Suomeen!
