Silakkasoudun historia

Silakkasoutua on järjestetty jo vuodesta 2013 lähtien, aina Stadin Silakkamarkkinoiden avajaissunnuntaina. Syksyinen hyväntekeväisyyssoutu pääkaupungissa on kesäkauden viimeisimpiä soutuja. Ensimmäisinä vuosina soutuun osallistui kymmenisen venekuntaa, viimeisimpinä vuosina jo lähes 20 ja yli 300 osallistujaa! 

Tuotto Itämeren hyväksi

Silakkasoutu tuo yhteen Itämeren puolesta toimivia ihmisiä ja yhteisöjä. Rahaa Itämeren suojeluun on kerätty yli 75 000 euroa. Vuosien varrella Silakkasoudun tuottoja on ohjattu muun muassa:

  • Silakkasoutu 2022 keräsi 6 000 euroa Itämeren hyväksi. Tuotto luovutettiin Suomen ympäristökeskukselle (Syke) tammikuussa ja käytettiin tutkimusalus Arandan tutkimussukelluskalustoon.  Lue lisää tiedotteesta.
  • Vuosien 2020 ja 2021 Silakkasoudut peruuntuivat koronapandemian takia.  Mutta klubit järjestivät pienimuotoisia "silakkavaelluksia". Vuonna 2021 kertyneistä varoista lahjoitettiin stipendi Tuuli Hankaankorvelle pro gradu -opinnäytetyön viimeistelyyn. Tuuli suoritti Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen osastolla FM-tutkintoa hydro- ja ympäristögeologian alalta. Työn aihe oli ”Pintavesi-pohjavesi vuorovaikutus ja ihmisen toiminnan näkyminen Hyrylän pohjavesialueella. ”
  • Silakkasoudun tuotto vuosina 2013 - 2019 keskitettiin Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistykselle. Varat on käytetty johdonmukaisesti Vantaanjoen valuma-alueella vedenlaadun jatkuvatoimisen mittauksen lisäämiseen automaattiantureilla sekä Vantaanjoen virkistyskäytön, luonnontilan sekä lohikalojen ja muun vesieliöstön elinmahdollisuuksien parantamiseen.

Vuonna 2017 Silakkasoutu sai kunnian toimia 100 suomalaista vesistötekoa -kampanjan loppuhuipennuksena. Silakkasoudun yhteydessä järjestetyssä tilaisuudessa Helsingin kaupungintalossa palkittiin kotimaisia vestistösankareita. Kampanja nosti esiin tekoja, joita kansalaiset ovat tehneet vesien suojelemiseksi. Teot koottiin valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston verkkosivuille

Silakkasoudun järjestäjät olivat aloitteentekijänä ja vastasivat kampanjasta yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Kampanja saatiin Suomi 100 v. juhlavuoden ohjelmistoon ja suojelijoiksi tasavallan presidentti
Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio.

Kampanjassa olivat mukana rotarit, Suomen ympäristökeskus SYKE ja valtakunnallinen Vesistökunnostusverkosto, Suomen Melonta- ja Soutuliitto sekä Suomen Vesiensuojeluyhdistysten liitto ry.

Silakkasoudun ja -patikan tunnuksen on suunnitellut Esa Ojala, joka on Suomen tunnetuimpia graafisia muotoilijoita. Tunnuksessa yhdistyvät kirkkovene ja silakka. Perämies on silakan silmä ja kaarevat airoparit/soutajat ovat samalla osa silakan rakennetta. Silakkasoutu-teksti ja selkäevä kuvailevat pelkistetysti airoja.

Ensiaskelia työelämään - Job'd nuoret auttavat soutajia

Silakkasoutu on useampana vuonna tukenut nuorten työllistymistä tarjoamalla työtehtäviä Job’d nuorille ja mahdollistamalla tärkeitä ensimmäisiä askelia työelämään yhteistyössä Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden kanssa. 

Nuoret työskentelevät apuna mm. soudun lähdössä Töölönlahdella pelastusliivien jaossa, veneisiin nousemisessa ja veneiden työntämisessä vesille sekä maalissa kauppatorilla avustamassa veneestä nousemisessa ja pelastusliivien keräämisessä. 

Kokemukset ovat olleet puolin ja toisin erittäin positiivisia: apukädet ovat tulleet tarpeeseen ja innokkaita työtehtävistä kiinnostuneita nuoria on runsaasti. 

Job’d on toimintamalli, jossa nuoret saavat työkokemuksia työuran alkuun tehtävissä joissa auttavat samalla muita. Nuoret saavat työstä palkkaa, mutta oman taskurahan lisäksi merkittävää on tapahtumassa saatu työkokemus. Lyhyestäkin työstä saatu kokemus ja todistus sekä opitut työelämätaidot auttavat esim. kesätyöpaikan löytymisessä näin auttaen nuoria eteenpäin elämässä ja ehkäisten osaltaan nuorten syrjäytymistä.

Silakkasouduissa tarkkaillaan vedenlaatua

Silakkasouduissa on vuodesta 2015 alkaen tarkkailtu säännöllisesti vedenlaatua Helsingin edustan merialueella suorittamalla näkösyvyysmittauksia ns. Secchi-levyllä. 

Secchi-levy on veteen mittanarun varassa laskettava valkolevy,  jonka paavin luonnontieteellinen neuvonantaja, Isä Pietro Angelo Secchi, keksi vuonna 1865 katsellessaan laivoista pudonneita lautasia kirkasvetisen Välimeren pohjalla. Se on siis hyvin yksinkertainen, helppo, ja jo klassillinen vedenlaadun tarkkailuväline, joka edelleen on yleisesti käytössä ammattimaisessa merentutkimuksessa ja vesistötarkkailuissa. 

Näkösyvyysmittauksia on tehty yhtenä soudun ohjelmanumerona yhteensä 13 havaintopaikassa soutureitin varrella. Viime vuosina on yhdellä havaintopaikaalla järjestetty myös näkösyvyyden mittauskilpailu, jossa kaikki halukkaat soutajat pääsevät kokeilemaan taitojaan Secchi-levyn käytössä. Voittaja on hän, jonka mittaustulos on lähimpänä ns. referenssiarvoa, jonka mittaa rutinoitunut merentutkija. Veneiden kipparit ovat tällöin vastanneet muissa havaintopaikoissa tehdyistä mittauksista. 

Yllä olevassa kuvassa on esitetty näkösyvyysmittausten tulokset seitsemässä havaintopaikassa. Niissä havaintopaikoissa, joissa on tehty useampia mittauksia, on laskettu mittausten keskiarvo. Tuloksissa on suurta vaihtelua, mutta yleisenä trendinä eri vuosina on ollut se, että näkösyvyys paranee, kun siirrytään sisälahdista Katajanokan ulkopuolelle. Poikkeuksen muodostaa Töölönlahti, jonka hetkellisiin näkösyvyyksiin vaikuttanee se, että vesialueen tilaa on yritetty parantaa pumpaamalla sinne vettä ulompaa mereltä.